skip to Main Content

Talouspolitiikka vaati pitkäjännitteisyyttä

Keskustelu hallituksen talouspolitiikasta koronaepidemiassa on viime ajat hallinnut mediaa. Hallitus esitteli kesäkuun alussa jo vuoden neljännen lisätalousarvion, jossa rahoitusta suunnataan jo koronakriisin jälkeiseen aikaan ja talouden elpymiseen, päätoimien kuitenkin edelleen ollessa vahvasti vielä akuutin tilanteen hoitamisessa.

Tulevan kasvun edellytyksiä lisätalousarviossa vahvistetaan niin perinteisillä elvytyskeinoilla, kuten panostamalla liikenneverkkoon ja asuntorakentamiseen, mutta myös suuntaamalla lisärahoitusta koulutuksen vahvistamiseen.  Investoinneilla on paitsi merkittävä työllisyysvaikutus välittömästi, mutta samalle ne myös vahvistavat pidemmän aikavälin talouden ja työllisyyden kasvuedellytyksiä.

Hallituksen esityksessä liikennepanostuksia Savo-Karjalan osalta suunnataan Kuopion ratapihan parannukseen, Heinävaara-Ilomantsi-radan sekä VT 23 parannukseen. Kun myös viime kesän lisätalousarvio otetaan huomioon ovat hallituksen ensimmäisen vuoden panostukset liikenteen osalta Savo-Karjalaan jo kaikkiaan yli 190 miljoonaa.

Kunnat tuottavat meillä leijonanosan hyvinvointivaltiomme palveluista. Kuntatalous oli vaikeuksissa ja ennen koronakriisiä. Hallituksen laaja 1,4 miljardin kuntapaketti luo nyt kunnille parempaa näkymää kohti tulevaa. Paketissa nostetaan kuntien osuutta yhteisöverosta, korotetaan sekä peruspalveluiden että harkinnanvaraista valtionosuutta ja lisäksi tuetaan sairaanhoitopiirejä 200 miljoonan avustuksella. Samalla on kuitenkin tärkeää edelleen seurata kuntien tilannetta ja sitä minkälaiseksi koronakriisi vaikutukset lopulta muodostuvat.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenee myös koronauutisoinnin varjossa ja on lähdössä lausuntokierrokselle. Viime viikolla esitettyjen alustavian laskelmien mukaan kuitenkin Pohjois-Karjalan osuus Soten siirtymäkauden rahoituksesta olisi jäämässä selvästi ennakoitua pienemmäksi, jopa noin viidennekseen tarpeesta. Rahoitusmalli ei ehdotettuna toteuta uudistuksen tarkoitusta eli yhdenvertaisten palveluiden turvaamisesta ja siirtymäajan rahoituksen turvaaminen tuleekin varmistaa vielä ennen hallituksen lopullista esitystä, jotta palveluiden saatavuus voidaan turvata myös Siun Soten osalta.

Julkisuudessa on ollut myös paljon puhetta valtion velkaantumisesta. Sopeutustoimenpiteitä tulee kuitenkin nyt välttää ja ajoittaa velan vähentäminen aikaan, kun talouden toipuminen on kunnolla alkanut, muuten vaarana on, että näivetämme säästötoimilla myös orastavan kasvun. Hallitus onkin viisaasti sitoutunut laatimaan yhteisen tiekartan julkisen talouden vahvistamiseksi ja velkasuhteen vakauttamiseksi vuosikymmenen loppuun mennessä.

Julkisen talouden vahvistamisessa tarvitaan niin työllisyyden vahvistamista, rakenteellisia uudistuksia, kuin myös verotuksen tarkastelua. Mitä vahvemmin teemme toimia niin työllisyyden parantamiseksi kuin myös julkisen sektorin tulopohjan vahvistamiseksi, sitä vähemmän meillä on tarvetta puhua julkisen sektorin sopeutustoimista.

 

-Seppo Eskelinen

kansanedustaja (sd)

 

Julkaistu Viikko-Pohjois-Karjala lehdessä 18.6.2020.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Back To Top